Kevään hetkiä

Voi toukokuu!

Miten voi aika rientää tällaista vauhtia?

Esikot aloittelevat pienesti kukoistustaan,

mikä missäkin penkissä tai kivenkolossa.

Näistä palloesikoista olen erityisen iloinen.

Ovat viime kevään siemenkasvatteluja 

ja kun istutin nämä viime kesänä 

olivat ne vielä pienen pieniä siementaimia.

Nämä kasvavat lumipalloheisin alla. 

Ihana kukinta jo toisena kesänään!

Näitä laitan lisää tänä kesänä.

Sain siskoltani vanhaa kantaa olevaa unikkoa, tätä kasvoi kotipihassa lapsuudessani.

Istutin näitä pariin eri paikkaan, kunpa viihtyisivät meillä.

Sain samalla myös kielon juurakoita sekä rohtosuopayrttiä.

Kiitos näistä ihanista, siukki!

Pergolan reunaan istutin villiviinin, haaveissa rehevä lehtevä maja.

Vähän oli haastetta kuopan kaivamisessa kun justiinsa siihen kohdalle osui kivi.

Miten se aina sattuukin näin?

Tässä kohtaa toukokuuta meinaa iskeä taimilaiskuus.

Kastelun muistamisen kanssa on vähän niin ja näin 

vaikka ovat ihan nenän edessä.

Monet taimetkin  ovat jo venähtäneet ylipitkiksi hontelovartisiksi.

Ja silti; pavut likoamassa, siemenpusseja odottamassa kylvämistä...

Kun vaan saisi kaikki jo ulos!